Nuku Rauhassa

Maanpuolustuksen Tuki ry / Kokonaisturvallisuuden juhlahanke 2019

facebook twitter instagram youtube

Asevelvollisuusjärjestelmän uudistaminen esillä Suomi Areenalla

Porin Suomi Areenalla keskusteltiin asepalveluksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä nykyistä paremmin kokonaisturvallisuutta tukevaksi.

12.07.2017

- I have a dream, lausui ministeri Elisabeth Rehn – yksi Nuku rauhassa -hankkeen keskustelutilaisuuden Ulos poteroista – Maanpuolustus kuuluu jokaiselle puhujista. Unelma siitä, että koko nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä uusittaisiin. Tilalle saataisiin jokaista suomalaista koskeva turvallisuuskoulutus.

Lisäksi paneeliin osallistuivat kansanedustaja ja Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Savola, Varusmiesliiton puheenjohtaja Juuso Kurttila, Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Kaija Vesala, Etelä-Suomen Median paikallisjohtaja Tiina Laisi-Puheloinen ja Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan puheenjohtaja Henri Miettinen. Kommenttipuheenvuoron piti Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund ja puhujat haastoi juontaja Jone Nikula. Maanantaina 10.7.2017 pidetty tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Nuku rauhassa -hanketta koordinoivan Maanpuolustuksen Tuki ry:n sekä Varusmiesliiton ja Lottaperinneliiton kanssa.

Nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän uudistamisen tarvetta perusteltiin yhdenvertaisuudella ja turvallisuusympäristön muutoksella. Uhat ovat aiempaa ennalta-arvaamattomampia ja yllätyksellisempiä, ja sodan ja rauhan sekä ulko- ja sisäpolitiikan rajat ovat hämärtyneet. Hybridiuhkiin vastaaminen vaatii yhä monipuolisempaa osaamista. Perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus koskee jokaista suomalaista sukupuolesta riippumatta, mutta ase- tai siviilipalveluksen suorittaa vain alle puolet vuosittaisesta ikäluokasta. 

- Järjestelmän ulkopuolelle jäävät naiset kokevat omat turvallisuustaitonsa miehiä heikommiksi, kertoi Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Holmlund.

- Puolustusvoimissa on menty liikaa fyysinen kunto edellä, jatkoi kansanedustaja Savola. Ne on cooperin testi ja lihaskuntotesti, jotka vaikuttaa. Meillä menee lahjakkuuksia hukkaan, jos nämä ominaisuudet eivät ole kunnossa. Uusien turvallisuusuhkien torjumiseen voidaan koulutta fyysisesti lahjattomampiakin ihmisiä. Aiemmin armeijassa oli mukana B-miehiä, jotka kokivat olevansa osa yhteisöä – jolloin varmasti pelastettiin useita nuoria syrjäytymiseltä. Tällaiseen järjestelmään meidän tulisi päästä takaisin, mutta resurssit ovat haasteena. Huomioitava kuitenkin on, että se vasta maksaakin, kun nuoret jäävät ulkopuolelle.

Asevelvollisuusjärjestelmän uudistamista tukee myös kehitys naapurimaissa. Norjassa on siirrytty vuonna 2015 sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen ja Ruotsi valmistelee uusimuotoisen asevelvollisuuden palauttamista vuonna 2019. 

Tilaisuudessa painotettiin, että maanpuolustus on nykypäivänä yhä enemmän kokonaisturvallisuutta. Ei riitä, että viranomaiset yksin vastaavat yhteiskunnan turvallisuudesta, vaan vastuu on myös järjestöillä ja yrityksillä – sekä aiempaa enemmän tavallisilla kansalaisilla. Yhteiskunta on yhä riippuvaisempi sähköstä ja vedestä, ja siten myös entistä haavoittuvaisempi. Alkusammutus- ja ensiaputaidot, tietoturvaosaaminen, informaatiovaikuttamisen ja syrjäytymisen tunnistaminen ja torjuminen sekä kotitalouksien varautuminen ovat kansalaistaitoja, jotka jokaisen tulisi hallita. Paneeli oli yksimielinen siitä, että näitä taitoja tulisi viedä nykyistä enemmän myös kouluihin.

Kutsuntojen kehittämistä sivuttiin keskustelussa useaan otteeseen. Ministeri Rehnin mielestä kutsuntojen laajentaminen myös naisille olisi ensimmäinen askel yhteiselle maanpuolustusjärjestelmälle.

- Miesten hyväksi voi kyllä rahojaan likoon panna, mutta kun naisten maanpuolustuksellista osallistumista tulisi kehittää, tulee budjetti aina vastaan.

Reservin kapteeni Laisi-Puheloinen puolestaan painotti, että ennen kuin naiset osallistetaan kutsuntoihin, tulee kokonaisjärjestelmä uusia.

- Tällä hetkellä Puolustusvoimat saa jo nykyisistä kutsunnoista tarvitsemansa reservin – noin 230 000 sotilasta.

Varusmiesliiton puheenjohtaja Kurttila muistutti, että kutsunnoilla on myös syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus, sillä nuoret pääsevät kutsunnoissa terveystarkastuksen ja etsivän nuorisotyön piiriin.

- Kutsuntoja voitaisiinkin laajentaa Puolustusvoimien ohella myös muille osapuolille – esimerkiksi työ- ja elinkeinopalveluille, jotta niistä saataisiin kaikki hyöty irti.

Asevelvollisuusjärjestelmän uusimisessa keskeiseksi teemaksi nousi myös vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyön vahvistaminen. Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Vesala muistutti vuonna 2008 voimaan astuneesta laista vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Laissa todetaan, että Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n on varattava ja rekisteröitävä myös vapaaehtoiseen maanpuolukseen osallistuvat naiset poikkeusolojen tehtäviin. Tämä lain kohta on jäänyt toteuttamatta.

Vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan varaamiseen ja rekisterömiseen laajemminkin voitaisiin ottaa mallia muilta turvallisuusjärjestöiltä, kuten Suomen Punaiselta Ristiltä (SPR), Vapaapalokunnalta (VPK) ja Vapaaehtoiselta Pelastuspalvelulta (VAPEPA), joilla viranomaisyhteistyö ja roolitus kriisitilanteessa toimii maanpuolustusjärjestöjä paremmin. 

- Sama koskee myös siviilipalveluksen suorittaneita, joilta rekisteri puuttuu, huomioi Varusmiesliiton puheenjohtaja Kurttila. Myös heitä tulisi osata hyödyntää yhteiskunnan kriisitilanteissa nykyistä paremmin.
 

>> Katso keskustelutilaisuus MTV Katsomosta (Suomi AreenaTV 10.–14.7.2017: 32. Ulos poteroista – Maanpuolustus kuuluu jokaiselle)
 

Kaisa-Maria Tölli
Kirjoittaja on Nuku rauhassa –hankkeen koordinaattori.

Jaa teksti:

"Olen upseerioppilas Miettinen ja pidän teille rastin aiheesta pinkka!" Nuku rauhassa -hankkeen maanpuolustuksellinen keskustelutilaisuus Suomi Areenalla käynnistyi sukupolvia yhdistävällä pinkan teolla.