Nuku Rauhassa

Maanpuolustuksen Tuki ry / Kokonaisturvallisuuden juhlahanke 2019

facebook twitter instagram youtube

Heikki Laurikainen: Yhteiskunnan kriisinkestävyys piilee kotitalouksissa

Suomen juhlavuoden kunniaksi on hyvä pysähtyä pohtimaan, kuinka kriisinkestävä yhteiskuntamme on ja millaista on kotitalouksien varautuminen nykypäivän häiriötilanteisiin.

31.03.2017

Kyky kohdata ja toipua erilaisista arjen pysäyttävistä tilanteista muodostuu lukemattomista tekijöistä, kuten psykologisista ja sosiaalisista. Myös yhteiskunnan rakenteilla on suuri merkitys. Yleisesti tunnustettu periaate on, että huonosti toimiva yhteiskunta on huonosti toimiva yhteiskunta myös kriisissä.  Ilmiön moniulotteisuudesta johtuen sen mittaaminen on hyvin hankalaa, mutta ehkä voimme ymmärtää jotain, jos tarkastelemme rajallista kokonaisuutta, kuten Juupajoen kuntaa. 

Marraskuussa 2015 sähköt katkesivat koko Juupajoelta. Märkää, raskasta lunta satoi lyhyessä ajassa yli 40 senttimetriä, katkoen ja painaen puita sähkölinjoille. Suurimpaan osaan kuntaa sähköt saatiin palautettua kolmen vuorokauden kuluessa, mutta osassa kyliä katkos kesti viisikin vuorokautta. Sähkökatkon seurauksena alueella sijaitsevat tukiasemat lakkasivat toimimasta 2–6 tunnin kuluessa. Viestintäyhteyksien puuttuessa kunnan johtaminen oli haastavaa ja viestintä asukkaille vaikeaa, koska soittaa ei voinut ja kunnan internet-sivut olivat kaatuneet. Erityistä huolta aiheutti vanhainkodin kylmeneminen, koska kaukolämmitysverkko lakkasi toimimasta. Vanhainkodin evakuointiin valmistauduttiin, kunnes sähköyhtiö sai tuotua paikalle varavoimakoneen. Myös polttoaineen saannissa oli ongelmia; paikallisilta huoltoasemilta ei saanut polttoainetta, koska pumput eivät toimineet ilman sähköä. Sähkökatkon aikana kuntalaiset auttoivat toisiaan. Kylillä kierrettiin katsomassa, miten etenkin yksin asuvat ikäihmiset pärjäsivät. Kiitosta sai myös paikallinen kauppias, joka oli hankkinut aggregaatin, jonka ansioista pakasteet säilyivät, kauppa pysyi auki ja asukkaat pääsivät lataamaan kännyköitään. Jälkeenpäin kunnanjohtaja totesi, että asukkaiden omatoiminen varautuminen ja naapuriapu olivat tärkeimpiä tekijöitä, jotka edesauttoivat asukkaita selviytymään häiriötilanteessa.

Juupajoella sattunut sähkökatko kuvaa monella tapaa nykypäivän häiriötilanteita ja niihin varautumista. Kaiken keskiöön nousi sähkö ja sen laaja-alainen merkitys nykypäivänä. Sähkön puuttuessa käytännössä koko kunta oli lamaantunut. Toiseksi häiriötilanne nosti esiin viestinnän merkityksen. Viestintä ei ole vain tiedon välittämistä vaan sen avulla myös johdetaan.  Juupajoella tilanteen johtaminen oli vaikeaa ja se vähä, mitä voitiin kunnantalolta käsin tehdä, keskittyi kiireellisimpiin tehtäviin, kuten vanhainkodin ongelmien ratkomiseen. Ei ollut mitään varsinaisia reservejä tai edes keinoja, jolla vastata kuntalaisten ongelmiin. Eihän edes hätäkeskukseen ollut hetkellisesti mahdollista saada yhteyttä tukimastojen lopetettua toimintansa. Kaikkiaan kotitaloudet olivat oman toimintansa varassa. Tästä kaikesta tietenkin seurasi kaaos vai seurasiko?

Suurin osa kuntalaisista pärjäsi hyvin ja yhteisön sosiaalinen kriisinkestävyys eli naapuriapu, osoitti vahvuutensa. Juupajokelaisten materiaalinen varautuminen oli korkealla tasolla, sillä suurimmalta osalta löytyi elintarvikkeita ja varalämmitysjärjestelmiä, kuten tulisijoja, joiden avulla asunnot saatiin pidettyä lämpiminä. Kauppiaan toiminta osoitti myös, miten joidenkin yksilöiden harjoittama varautuminen voi tuottaa kaikille hyvää. Selviytymisessä korostui myös se, että juupajokelaiset eivät olleet eristyksissä muusta maailmasta häiriötilanteen aikana. Juupajoen, kuten kokonaisten valtioiden varautumisessa, korostuu verkottuneet yhteydet ulkomaailmaan. Siinä missä valtioita huolletaan kauppalaivastoilla, riitti juupajokelaisille auto ja riittävästi polttoainetta, jolla asukkaat pystyivät asioimaan häiriöalueen ulkopuolella. 

Juupajoki ei ole valtio eikä Suomi Juupajoki, mutta juhlavuotemme kunniaksi uskallan kuitenkin esittää, että puutteistaan huolimatta Suomi on vauras maa, jossa kansalaisten auttamishalu ja luottamus omaan toimintakykyyn on korkealla. Kun nämä kotitalouksien vahvuudet yhdistetään toimivaan pelastuspalveluun ja lähes ainutlaatuiseen huoltovarmuustyöhön, niin uskaltaisin katsoa luottamuksella tulevaisuuteen.

Kirjoittaja on tutkija Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä 

Jaa teksti:

SPEK:n tutkija Heikki Laurikainen