Nuku Rauhassa

Maanpuolustuksen Tuki ry / Kokonaisturvallisuuden juhlahanke 2019

facebook twitter instagram youtube

Maanpuolustustahto - mitä se merkitsee yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Maanpuolustustahtoon liittyvä politiikka on pysynyt aiheena, jota ei yleensä ole totuttu tietoisesti erittelemään. Sillä on kuitenkin selkeää merkitystä, miten maanpuolustustahtoa käytetään poliittisen keskustelun välineenä.

26.06.2017

Mitä se merkitsee, että suomalaiset puhuvat aika ajoin maanpuolustustahdon tilasta? Maanpuolustustahto näyttäytyy erittäin tärkeänä teemana yhteiskunnassa käydyssä keskustelussa. Se on jopa niin tärkeä, että valtioneuvoston jäsenet saattavat puhua maanpuolustustahdosta konkreettisena osana suomalaista sotilaallista maanpuolustusta. Sanasta ’maanpuolustustahto’ on siten tullut miltei käsin kosketeltavaa.

Säännölliset mielipidemittaukset maanpuolustustahdon tilasta kertovat asian tärkeydestä suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa, mitä vahvistaa aihetta käsittelevä mediakirjoittelu. Erityisesti yleisen asevelvollisuuden käyttöön Suomen puolustuksen perustana liitetään usein kysymys siitä, olisivatko kansalaiset todella valmiita puolustamaan maata tarpeen vaatiessa. Jos maanpuolustustahto on laskenut edellisen mittauksen tuloksesta, eri tahot pohtivat syitä muutokseen. Syntyy ajatus, että kansalaisten sitoutuminen maanpuolustustahtoon on koko yhteiskunnan asia ja merkittävä osoitus kansakunnan henkisistä voimavaroista mahdollisessa Suomea kohtaavassa kriisi- tai konfliktitilanteessa. Muina aikoina maanpuolustustahdon tilan on katsottu osoittavan myös kansalaisten halukkuutta sitoutua osaksi yhteiskuntaa.

Samalla on syytä muistaa, että maanpuolustustahdon käsite on osa yhteiskunnan poliittisuutta. Maanpuolustustahto ei ole siis pelkästään teema, mistä käydään keskustelua. Se on käsite, johon on ladattu ja jolla ilmaistaan keskeisiä käsityksiä Suomen turvallisuudesta ja yhtenäisyydestä. Politiikasta puhuttaessa on kyse asioista, jotka koskettavat kansalaisia lukuisin eri tavoin. Politiikassa käydään kamppailua esimerkiksi yhteiskunnan resurssien jaosta, oikeutuksen hakemisesta tietylle linjalle tai yhteiskunnan kehitystä ohjaavien arvovalintojen tekemisestä. Myös maanpuolustustahtoon liittyvässä politiikassa on kyse näistä asioista. Samalla maanpuolustustahtoon viitaten pyritään muuttamaan resurssien jakoa tai kiistämään tietyn toimintalinjan oikeellisuus. Politiikkaan liittyy olennaisena osana vallankäytön ulottuvuus.

Presidentti Sauli Niinistön julkiset puheet maanpuolustustahdosta osana kansallista maanpuolustusta ovat olleet pitkäaikaisen puolustuspolitiikkaa määrittelevän toimintalinjan vahvistamista arvovaltaisella äänenpainolla. Samalla ne ovat sisältäneet viestin niin kotimaahan kuin ulkomaille suomalaisten henkisestä asennoitumisesta. Eduskunnassa maanpuolustustahto on kuulunut tänä vuonna myös kansanedustajien aihevalikoimaan erityisesti valtioneuvoston laatimaan puolustusselontekoon liittyen. Eduskunnan täysistunnossa maanpuolustustahdosta puhumalla on käsitelty esimerkiksi kysymyksiä siitä, miten yhteiskunnan resursseja tulisi kohdentaa vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan tai miten maanpuolustustahtoon sitoutuneiden määrää voitaisiin kohottaa eri tavoin. Keinoiksi maanpuolustustahdon lisäämiseen on esitetty esimerkiksi kutsuntojen laajentamista koskemaan naisiakin tai yhteiskunnan eriarvoistumiskehityksen ehkäisemistä. 

Maanpuolustustahtoon liittyvä politiikka on tästä huolimatta pysynyt aiheena, jota ei yleensä ole totuttu tietoisesti erittelemään. Sillä on kuitenkin selkeää merkitystä, miten maanpuolustustahtoa käytetään poliittisen keskustelun välineenä. Voidaan ajatella esimerkki tilanteesta, missä eduskunnassa puhutaan tietynlaisen varuskuntarakenteen merkityksestä maanpuolustustahdolle. Olisiko tällaisessa tilanteessa mahdollista, että maanpuolustustahdon kaltaiseen henkiseen arvoon vetoaminen saattaisi osoittautua päätöksenteon kannalta tärkeämmäksi seikaksi kuin esimerkiksi argumentit puolustuksen muun järjestämisen puolesta? Jos tiettyä poliittista linjaa perustellaan maanpuolustustahdon kautta, johtaisiko toisenlaisen linjan valinta ääritapauksessa negatiiviseen vaikutukseen maanpuolustustahdolle vai ovatko vaihtoehdot mahdollisia? Miten eri vaihtoehtoja käsittelevä poliittinen keskustelu avaa tai rajaa toimintamahdollisuuksia tai yhteiskunnan arvopohjakehitystä?

Jyväskylän yliopistossa historian ja etnologian laitoksella alkaa vuoden 2018 alussa Koneen Säätiön rahoittama kaksivuotinen hanke Maanpuolustustahto politiikan välineenä Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa. Vertaileva tarkastelu, 1939–2017. Hankkeessa tutkitaan maanpuolustustahtoa osana poliittista keskustelua. 

 

FT Teemu Häkkinen ja FT Miina Kaarkoski
Häkkinen toimii tutkimushankkeen johtajana, Kaarkoski on hankkeessa mukana tutkijana.

Jaa teksti:

Jyväskylän yliopiston Maanpuolustustahto politiikan välineenä -tutkimushankkeen tutkijat Miina Kaarkoski ja Teemu Häkkinen.