Nuku Rauhassa

Maanpuolustuksen Tuki ry / Kokonaisturvallisuuden juhlahanke 2019

facebook twitter instagram youtube

Suomalainen yhteistyömalli elää ajassa - ja kestää aikaa

Onnistumiset saavat palstatilaa ja huomiota usein vasta akuutin kriisin jälkeen ja varsinaista shokkia vaatimattomammin. Se on sääli, sillä juuri niistä muodostuu suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli – yhdessä tekemisen kehys.

02.10.2017

Lähes päivittäin meille viestitään ikävistä tapahtumista maailmalta ja kotimaasta. Onnettomuudet, terroristi-iskut, sodat, pakolaisuus, kyberrikollisuus... Tapahtumakuvauksiin liittyy usein uutisointia siitä, että viranomaiset, järjestöt, yhteisöt tai yksittäiset kansalaiset ovat toimineet esimerkillisesti. Onnistumiset saavat palstatilaa ja huomiota usein vasta akuutin kriisin jälkeen ja varsinaista shokkia vaatimattomammin. Se on sääli, sillä juuri niistä muodostuu suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli – yhdessä tekemisen kehys.

Selviytymisemme erilaisista onnettomuuksista ja kriiseistä perustuu laaja-alaiseen varautumiseen, jossa vastuuviranomaisten johdolla yhdessä eri turvallisuustoimijoiden kanssa arvioidaan riskit ja valmistellaan niihin tarvittavat vasteet. Tavallisesti vuosia kestäneen prosessin jälkeen syntynyt valmius joutuu monilla aloilla harvoin tositestiin, joten sen tärkeyttä ja siihen kohdistettavaa resursointia on usein vaikea perustella. Varautumisen tuotteet eivät yleensä näy arjessa, ellei jokin uhka toteudu. Silloin tukena on valtava työmäärä, jota turvallisuuden eteen kaikilla tasoilla tehdään – kunnissa, alueilla ja keskushallinnossa. Varautumisyhteistyön tuotteina syntyneet riskiarviot, suunnitelmat, yhteiset harjoitukset, hankittu osaaminen ja muodostetut yhteistoimintaverkostot ratkaisevat selviytymisen kriisin akuutista vaiheesta toipumisvaiheisiin.

Varautumisen yhteistyömalli ei ole syntynyt sattumalta, vaan se on kehittynyt ajan kuluessa. Turvallisuusuhkien monimutkaistuminen ja arkipäiväistyminen ovat haastaneet suomalaisen varautumisen periaatteita. Perusta on ollut kuitenkin kunnossa satavuotisen itsenäisyytemme ajan. Halu auttaa ja yhteisöllisyys ovat tänäkin päivänä läsnä, vaikka yhteiskunnan kehittymisen myötä niiden ominaisuudet ja esiintymistavat muuttuvat. Vuosituhannen alusta yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista edistäneet viranomaiskeskeiset strategiat ovat laajentuneet yhteiskunnan turvallisuusstrategioiksi. Keskeisimmät toimintaperiaatteet, kuten lainmukaiset vastuut, toimivaltaisen viranomaisen periaate johtamisessa ja kannustus yhteistoimintaan ovat edelleen toimintamallimme keskeistä ydintä.

Yhteiskunnan palveluiden kehittyminen ja niiden keskinäisriippuvuudet, turvallisuusuhkien ulottuminen yhä laajemmalle yhteiskuntaan sekä tiedonvälittämisen nopeus edellyttävät aiempaa laajempaa toimijoiden osallistamista turvallisuustyöhön. Elinkeinoelämästä on tullut keskeisten yhteiskunnan palvelujen tuottajana kriittinen turvallisuustoimija. Järjestöt puolestaan ovat aina olleet merkittävä voimavara erilaisissa kriiseissä. Viimeaikainen kehitys on tehnyt järjestöistä yhä tärkeämmän osan varautumisen suunnittelua, jossa niiden käytettävyys huomioidaan. Myös yksilöiden rooli korostuu. Turvallisuutta ei voi täysin ulkoistaa viranomaisille tai vapaaehtoisille auttajille. Esimerkiksi digitaalisessa arjessa pärjääminen edellyttää digiyhteiskunnan kansalaistaitoja, jotta palveluista voi nauttia turvallisesti. 

Edellä kuvattu kehitys päivitetään pian julkaistavassa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa 2017 (YTS2017). Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli suomalaisena varautumisen konseptina kuvataan sen ensimmäisessä osassa. Siinä esitetään varautumisen perusperiaatteet, joista keskeisin on osallistaminen laaja-alaiseen turvallisuusyhteistyöhön kaikilla toimintatasoilla. Järjestöjen rooli turvallisuustoimijana vahvistetaan. Painoarvoa annetaan erityisesti järjestöjen kyvykkyydelle tukea viranomaisia, jakaa tietoa ja auttaa yksilöitä huolehtimaan omasta ja lähipiirinsä turvallisuudesta. Tässä työssä Nuku rauhassa -hanke on erinomainen käytännön esimerkki.

#nukurauhassa
#yhdessä
#turvallinen
#suomi
#kokonaisturvallisuus
 

Kirjoittaja on Turvallisuuskomitean pääsihteeri, sotatieteiden tohtori Vesa Valtonen

Jaa teksti:

Turvallisuuskomitean pääsihteeri, ST Vesa Valtonen