Etelä-Karjalassa toimitaan maakunnassa, jossa välimatkat ovat pitkät. Viranomaisten saaminen paikalle voi kestää harvaan asutuilla alueilla kauan. Maakunnan väestö ikääntyy ja palvelut suunnataan koteihin. Kokonaisturvallisuuden kehittäminen on maakunnassa myönteistä ja hyvässä yhteistyössä tehtävää.
30.08.2017
Turvallisuustyön 2.0 edustajat Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vs. valmiuspäällikkö Johanna Franzén ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten projektipäällikkö Kristiina Kapulainen kehittävät maakuntaa positiivisella ja mutkattomalla työotteella. Turvallisuustyön tekeminen on suorittavaa työtä, jossa tulee olla ihmisten keskuudessa läsnä ja helposti lähestyttävissä. Tämän päivän toimivaa varautumista ei tehdä ainoastaan omasta toimistosta sähköpostin ja puhelimen välityksellä oman organisaation sisällä. Sitä tehdään verkostoissa koko maakunnan toimijoiden kesken ja aidosti yhdessä ihmisiä tapaamalla ja positiivista yhteistoimintaa järjestämällä. Erilaiset uhkakuvat voivat nykypäivänä yllättää ja niiden ennustaminen on vaikeaa. Kaaoksen keskellä ihmisten tuttuus ja tunteminen yli organisaatiorajojen on toimintaa valtavasti nopeuttava, keventävä ja helpottava tekijä. Nykyiset uhkakuvat ovat yhteisiä ja koskettavat kaikkia toimijoita. Jokainen taho voi jo suunnitteluvaiheessa tuoda esiin oman näkökulmansa tilanteeseen ja luoda lisää ymmärrystä muille. Kun toiminnot suunnitellaan yhdessä, on tilanteen kohdatessa helppo myös toimia yhdessä. Ihmisten tunteminen madaltaa yhteydenoton kynnystä jo uhkan varhaisessa vaiheessa. On helppoa ja turvallista, kun voi ottaa yhteyttä naapuriorganisaation tuttuun työkaveriin jo siinä vaiheessa, kun uhka on vasta aavistus taivaanrannassa.
Sisäministeri Paula Risikko on useaan otteeseen tuonut esiin syrjäytymisen yhtenä suurimmista sisäisen turvallisuuden uhkakuvista. Syrjäytyminen on hyvä esimerkki nykyajan uhkakuvasta, joka ei ole yhden toimijan ratkaistavissa, vaan sen edellyttämään turvallisuustyöhön tarvitaan tahtoa aitoon yhdessä tekemiseen. Syrjäytymisen turvallisuusvaikutusten pienentämisessä ja ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa tarvitaan yhdessä tekemiseen niin viranomaisia, muuta julkishallintoa, järjestöjä, liike-elämän edustajia kuin myös kansalaisia. Toimiva maakunnallinen yhdessä tekemisen kulttuuri mahdollistaa tukevan pohjan myös haastavien ja monimutkaisten uhkakuvien konkreettiseen varautumiseen.
Turvallisuudentunne on voima, joka kantaa pitkälle. Tehokkainta ja ajakohtaisinta turvallisuutta luodaan mutkattomalla tekemisellä yli organisaatiorajojen, aidosti konkreettista yhteistyötä tehden. Varautumisen lähimmät työkaverit löytyvät muualtakin, kuin vain oman organisaation sisältä. Yhteistyöstä löytyy sitä voimaa, jota tämän päivän uhkakuvien käsittelyyn tarvitaan.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Johanna Franzén ja sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten projektipäällikkö Kristiina Kapulainen.